Testaaminen on työkalu urheilijoiden suorituskyvyn kehittämiseen, joka mahdollistaa valmentamisen toteuttamisen näyttöön perustuvilla menetelmillä. Valmennus on sekä filosofiaa että tiedettä; filosofia määrittää tavan, miten urheilijoita valmennetaan, kun taas tiede antaa vastaukset siihen, mitä valmennetaan. Harjoittelun suunnittelu ja toteutus perustuvat systemaattiseen testaukseen, tulosten analysointiin ja palautteen antamiseen, jotka kaikki perustuvat näyttöön ja jatkuvaan kehittymisen seurantaan.
Kuormitusfysiologia tieteen alana tutkii, kuinka fyysinen harjoittelu vaikuttaa kehoon ja sen sopeutumismekanismeihin. Harjoittelu perustuu kuormitusfysiologisiin lainalaisuuksiin, joiden ymmärtäminen on välttämätöntä vaikuttavan harjoittelun toteuttamiseksi. Harjoittelun tulokset riippuvat siitä, mitä ja miten harjoitellaan. Tiettyjen ominaisuuksien, kuten voiman, kehittämättä jättäminen voi estää huipputulosten saavuttamisen. Urheilulajit vaativat usein suurten voimien tuottamista lyhyessä ajassa, ja huippu-urheilijoiden voiman ja tehon tuotto on selvästi korkeampi verrattuna alemmilla tasoilla urheileviin.
Maksimivoima, kestovoima, nopeusvoima, kestävyys, nopeus, koordinaatio, liikkuvuus ja taito muodostavat suorituskyvyn perustan. Urheilu vaatii liikkeen tuottamista, mikä perustuu voimaan. Riittävä maksimivoimareservi mahdollistaa erikoisharjoitteiden hyödyntämisen tehokkaasti, kuten plyometristen ja ballististen harjoitteiden käyttämisen. Nopeuspään ja maksimivoiman harjoittaminen ovat tärkeitä ja niitä yhdistämällä saadaan parhaat tulokset.
Teho on työn tekemisen nopeutta ja lasketaan kertomalla voima nopeudella. Suurimmat tehot tuotetaan yleensä keskinopeilla ja keskiraskailla liikkeillä, tätä aluetta kutsutaan optimitehoalueeksi. Etenkin nopeusvoimalajeissa tehon tuottaminen on merkittävää suorituskyvyn kannalta. Kestävyyslajeissa maksimaalinen voimantuotto parantaa taloudellisuutta sekä palautumiskykyä, nopeusvoimaa tarvitaan impulssin tuottamiseen ja elastisen energian vapauttamiseen. Tehon tuotto on siten merkittävässä roolissa myös kestävyyslajien suorituskyvyssä.
Fyysisen testaamisen ymmärtäminen ja analysointi kuormitusfysiologian näkökulmasta on keskeistä harjoittelun optimoimiseksi ja suorituskyvyn kehittämiseksi turvallisesti. Testaaminen perustuu järjestelmällisiin menetelmiin ja prosesseihin. Se kohdentuu kestävyyteen, voimaan, nopeuteen, liikkuvuuteen ja koordinaatioon, joka auttaa ymmärtämään fyysisen suorituskyvyn tasoa ja valmennuksen tehokkuutta.
Liikenopeuden ja tehontuoton mittaukset tehdään levytangolla tai kuntosalilaitteilla, joissa liikeanturilla mitataan kuorman siirtymää ja nopeutta. Optimikuorman määrittäminen perustuu liikesuorituksiin eri suuruisilla lisäkuormilla ja auttaa määrittämään voimaharjoittelun optimaalisen kuorman. Testit aloitetaan matalasta kuormasta, jota nostetaan asteittain. Liikenopeuden ja tehon mittaaminen auttaa määrittämään optimikuorman, jota voidaan käyttää urheilijan harjoituskuormien määrittämiseen. Voimapää, optimitehoalue ja nopeuspää määrittävät harjoittelun eri alueet. Voimapää (85-100% maksimi) keskittyy suureen voimantuottoon ja matalaan suoritusnopeuteen, optimitehoalue (60-85%) keskisuureen voimantuottoon ja keskisuureen nopeuteen, ja nopeuspää (30-60% maksimi) matalaan voimantuottoon ja suureen suoritusnopeuteen.
Liikenopeuden ja tehon tuoton mittauslaite, jolla voidaan kätevästi määrittää optimivoimantuottoalue. Kuvassa Vitruve Encoder.
Optimivoimantuoton mittaus on välttämätön työkalu urheilijoille ja valmentajille, koska se maksimoi harjoittelun tehokkuuden ja parantaa suorituskykyä. Mittaamalla liikenopeutta ja tehon tuottoa tarkasti, saadaan yksilölliset harjoitusohjelmat, jotka optimoivat taloudellisuuden ja palautumiskyvyn. Tämä tieteellinen lähestymistapa vähentää vammojen riskiä ja auttaa seuraamaan edistymistä reaaliajassa. Tulosten perusteella voidaan tehdä tietoon perustuvia päätöksiä harjoituskuormien säätämisestä. Konkreettiset mittaustulokset motivoivat urheilijoita ja tukevat heitä saavuttamaan huipputuloksia.
Testaajien kynästä -blogisarjan toinen osa. Blogitekstin kirjoittanut Itä-Suomen liikuntaopiston testauksen ja valmennuksen asiantuntija Teemu Leppämäki.
Comments